17.2.2006

Pimeä tie - mukavaa matkaa

Kun silmäkulmissa alkaa vilahtelemaan ihmisiä joita ei ajoradan vieressä äsken ollut, tiedän mistä on kyse. Ensimmäisillä kerroilla kuvittelin että tässä alkaa mennä nuppi sekaisin ja pelästyin todella rankasti, mutta nyt tiedän mistä on kyse - alan väsymään.

Väymys iskee varoittamatta. Silmiä ei ala kirvelemään eikä minua ala haukotuttamaan, se vain alkaa. Nopeat ohimenevät hallusinaatiot ovat minulla olennainen osa ratissa tapahtuvaa väsymistä. Jokaisesta liikennemerkistä ja postilaatikosta muodostuu ihminen joka on juuri kävelemässä autoni eteen. Omakotitalot ovat hetken aikaa silmissäni rekkoja jotka ovat tulossa sivuteiltä eteeni. Voitte arvata että välillä on melko kauhunsekaiset fiilikset.

Mikronukahtaminen (olen itse keksinyt tuon sanan) on sellainen sekunnin sadasosan tai kymmenyksen mittainen nukahtaminen. Ei kuulosta sinänsä pahalta, mutta kun nopeutta on 100 - 120 km/h, saa mikronukahdukset ihan uuden perspektiivin. Herääminen on aina pieni sydäri kun tajuaa että on nukahtanut n. 5 - 10 metrin matkan ajaksi. Pieni äkillinen korjaus ohjauksessa on melko varma merkki siitä että kuljettaja on kokenut mikronukahduksen, ainakin minun kohdallani.

Väsymistä tapahtuu harvoin kaupunkialueella, kaupungissa on aina sen verran tapahtumia ja virikkeitä pitämässä vireystasoa yllä, mutta ei tarvita kuin muutama kilometri maantietä kun saatan havaita selkeitä vireystason alenemisen merkkejä. Omakotialueet, etenkin sellaiset jossa taloja on harvakseen, voivat olla puhdasta painajaista postilaatikkoineen ja liikennemerkkeineen. Asiaa edistää vielä syksyisin mustanpuhuva pimeys jossa on vain harvakseltaan himmeästi loistavia katu- ja pihavaloja.

Eilen vein pariskunnan keskellä yötä Helsingistä Kirkkonummelle. Hieman ennen Kivenlahtea alkoivat väsymisen merkit tulla esiin. Ihan ensimmäinen on usein ns. silmät auki nukkuminen - saatan ajaa jonkun kaarteen läpi ja tajuta vasta kaarteen jälkeen etten muista tapahtumista mitään. Käännyttyämme päätieltä pienemmälle, huomasin n. kilometrin ajon jälkeen että muistin vain kääntymisen ja sitten muutamat käännökset ovat tapahtuneet usvassa. Piti ponnistella oikein tosissaan että sain tietoisuuden pysymään yllä kunnes sain asiakkaat kotipihalle.

Pihalla vaimo meni edeltä avaamaan ovea ja jätti oven auki kun mies kuittasi pankkikorttia. Raikas ulkoilma virkisti sen verran että jaksoin ajaa täysin hereillä ensimmäiselle avoinna olleelle huoltoasemalle, josta ostin pullon energiajuomaa ja pussillisen lakuja. En tiedä mikä taika lakuissa on, mutta jotenkin niden mutustelu pitää minut hereillä. Ja pullollinen energiajuomaa yhdistettynä pieneen jaloitteluun bensa-aseman pihalla varmistavat ettei Nukku-Matti tule muutamaan tuntiin kyytiin.

18 Kommentteja:

Anonymous jormanen sanoi...

Mikronukahtaminen on minullekin tuttu, mutta onneksi erittäin harvinainen ilmiö. Tapahtuu täysin nukkumattoman yön jälkeen juuri niin kuin kerroit. Filmi katkeaa sekunniksi pariksi.

Ei ole vaarallinen kertausharjoituksissa teltan hämärässä, mutta kotimatka auton ratissa on jo riskipeliä. Piti viime syksynä ottaa motellihuone kesken 200 km kotimatkan ja nukkua pahimmat univelat pois, klo 15-20.

17/2/06 13:35  
Blogger Mikael sanoi...

Pussillinen lakuja autoon aina valmiiksi? ;-)

17/2/06 15:01  
Anonymous Anonyymi sanoi...

Itselleni käy myös tuota mikronukahtamista (hauska sana) ja samaa ammattia harjoittavana ymmärrän erittäin hyvin mistä juttelet :) Toivottavasti tämä juttusi ei saa kommentteihin sellaisten ihmisten kommentteja jotka eivät koskaan joudu ajamaan vähällä virralla... sen tietää mitä sieltä tulee :) En tiedä millähän sitä pystyisi ns. ennalta ehkäisemään, mikronukahtamista siis. Tietty kun nukkuu enemmän mutta joskus ammatissamme ei vain ole sitä mahdollisuutta... joku pieni sähköshokki aina välillä :D
Pahimpia pätkiä ajaa on sellaiset missä asiakas nukkuu tai ei muuten vain keskustele mistään... tänäänkin niitä oli muutama...

18/2/06 06:19  
Blogger Mette sanoi...

Lakut nostavat verenpainetta ja tietenkin myös veren sokeritasoa.

50-luvullako oli kaupunkihuhu "mustapukuisesta naisesta", joka tuli autoon ja katosi taas. Selitys on mikronukahtaminen (kyllä sanaa käyttävät unentutkijatkin).

18/2/06 08:15  
Anonymous chess sanoi...

Ihme muuten, ettei tuo Scanian keksintö(?), Scania-alert ole yleistynyt. Päästää eritaajuisia ääniä satunnaisessa järjestyksessä eri kaiuttimista, estää muuten nukahtamisen aikamoisen tehokkaasti. Tosin sitä ei kannaittaisi tällä alalla käyttää kuin paluumatkalla, voisi asiakkaat luulla itseänsä sekopäisiksi kun päässä piippailee =)

18/2/06 20:45  
Anonymous tami sanoi...

Eikä tuollaisessa kunnossa ajaminen ole liikenneturvallisuuden vaarantamista? Oman ja muiden hengen ja terveyden vaarantamista?

Mikrounet-termi esiintyy unitutkimuksessa.

19/2/06 00:14  
Blogger Jude sanoi...

No niin, sieltä se ensimmäinen päivittelykommentti sitten tuli.

Totta kai ajaminen tuossa kunnossa on vaarallista, eikä sitä kukaan tee tahallaan. Kuten kirjoitin, tilanne tulee yhtäkkiä, ei mitään perinteisiä väsymyksen merkkejä tms. Kyllä me käytämme jatkuvasti harkintaa kun liikeumme tuolla ja haluamme viedä asiakkaat turvallisesti perille. Ja kuten kirjoitin, pieni jaloittelu ja pullo energiajuomaa huolehtii siitä ettei un tule silmään muutamaan tuntiin, vaikka haluaisikin.

Jos yhtään lohduttaa, olen myös huomannut että väsyessäni alennan nopeuttani refleksinomaisesti. En tee sitä tietoisesti, huomaan vain yhtäkkiä ajavani huomattavasti tavanomaista hitaammin.

19/2/06 15:58  
Blogger maanmatonen sanoi...

En tunnista itselläni samanlaisia säikähtämisoireita. Ne on varmaan aika kamalia. Mikronukahtamiset ovat erittäin harvinaisia kohdallani. Väsymyksen alkaessa painamaan päälle alan räpsyttää silmiä tiuhempaan tahtiin ja haukotella vähän väliä. Olen opetellut haukottelemaan näkymättömästi, suu kiinni. Haukotuksen tullessa vedän nenän kautta reippaasti ilmaa keuhkoihin ja puhallan sen sitten suun kautta ulos. Ei tarvii asiakkaiden arvailla takapenkillä tällöin että nukahtaako tuo kuski kohta vai ei.

Aikaisemmin ajaessani sekä päivä- että yövuoroja koin paljon näitä muutaman promillen humalatilaan verrattavia väsymystiloja. Ja ne oli kamalia. Osittain niiden johdosta, että pääsisin niistä eroon, siirryin ajamaan pelkkää
yötä. Nyt on tasanen rytmi, ja pahat väsymystilat ovat nykyään harvinaisia.

19/2/06 18:58  
Anonymous N31 sanoi...

Vaikka en autoilija ammatiltani olekaan kuulosti tekstisi tutulta. Yleensä olen ajanut sopivan hämärässä (ei vielä pimeä), jolloin kivet tien reunassa näyttävät hirviltä jne. Olen kyllä miettinyt tähän syytä, likinäköisillä kuulemma on huonompi hämärässä näkeminen kuin muilla. Liekö johtunee siitä...

20/2/06 07:18  
Anonymous tai sanoi...

Jude: "Totta kai ajaminen tuossa kunnossa on vaarallista, eikä sitä kukaan tee tahallaan."

Eikä tämä ole tahallista?: "Kävin junnaamassa päivävuoron 06.30 - 18.00 ja nyt pitäisi levähtää hieman, sillä edessä on vielä yövuoro 22 - 05."

Ihmettelen myös hieman logiikkaasi: Ajamme sellaisessa kunnossa, jossa ajaminen on vaarallista, mutta emme vaaranna liikenneturvallisuutta.

20/2/06 21:49  
Anonymous skandium sanoi...

"Jos yhtään lohduttaa, olen myös huomannut että väsyessäni alennan nopeuttani refleksinomaisesti. En tee sitä tietoisesti, huomaan vain yhtäkkiä ajavani huomattavasti tavanomaista hitaammin."

Luin YLE:n sivuilta Puskurin arkistosta juttua väsyneenä ajamisesta. Siellä todettiin juuri tuo, että väsyneenä ajonopeus laskee tahattomasti. Vakionopeudensäädintä kehoitettiin olemaan käyttämättä, koska muuten ajonopeuden laskua ei havaitse eikä kuski välttämättä tajua vaaraa.
http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=liikenne&osannimi=puskuri_arkisto_2005&jutunid=5199

21/2/06 21:15  
Blogger Jude sanoi...

tai: "Ihmettelen myös hieman logiikkaasi: Ajamme sellaisessa kunnossa, jossa ajaminen on vaarallista, mutta emme vaaranna liikenneturvallisuutta."

Jos luet tarkkaan mitä olin kirjoittanut edellisessä postauksessa:

"Kävin junnaamassa päivävuoron 06.30 - 18.00 ja nyt pitäisi levähtää hieman, sillä edessä on vielä yövuoro 22 - 05."

Todellakin, minä levähdin hieman - oikeastaan lähdin liikkeelle vasta 23 ja jotain, koska levähdin hieman enemmän kuin olin aikonut. Olin kyseisen yövuoron aikana pirteä kuin mikä ja hemmetin hyvällä tuulella. Oikeastaan aamu tuli aivan liian aikaisin ja kentälle lähtijöitäkään ei juurikaan ollut.

Aamulla kävin koiran kanssa ulkona, luin lehden, kävin suihkussa ja nappasin pari tasoittavaa ennen nukkumaan menoa.

21/2/06 22:26  
Anonymous tai sanoi...

Siis rautalankaa esiin:

Jude kirjoitti: "Totta kai ajaminen tuossa kunnossa on vaarallista..." JA "...haluamme viedä asiakkaat turvallisesti perille."

Jos oikeasti haluat viedä asiakkaat turvallisesti perille, et kuljeta heitä sellaisessa kunnossa, jossa ajaminen on vaarallista.

21/2/06 22:50  
Blogger Jude sanoi...

tai: "Jos oikeasti haluat viedä asiakkaat turvallisesti perille, et kuljeta heitä sellaisessa kunnossa, jossa ajaminen on vaarallista."

Tai, kuten kirjoitin, väsymys iskee varoittamatta - ei haukottelua, ei silmien kirvelyä.

Kun havaitsen väsymystä silloin kun asiakas ei ole kyydissä, vedän usein johonkin sopivan hämärään paikkaan ja otan 15-30 min. torkut. Piristää ihmeesti. Siihen päälle energia juoma ja uni ei tule simmuun moneen tuntiin vaikka haluaisi.

Mitä mielestäsi silloin pitäisi tehdä kun väsymys iskee ja asiakas on kyydissä? Olisiko oiva juttu vetäistä tien sivuun ja sanoa asiakkaalle: "Ollaanpa nyt hiljaa siellä takana kun kuski ottaa torkut."

Olisipa hauska nähdä ilmeesi kun kuljettaja tuon sinulle heittäisi. Ja mittari tietysti raksuttaisi koko ajan.

26/2/06 04:46  
Anonymous at sanoi...

Väsymyksen ehkäisyssä on varmankin ennaltaehkäisy keskeisessä asemassa, esim. se, että on levännyt työvuoroon lähtiessään, ei tehdä järjettömiä vuoroyhdistelmiä yms.

Jos olen taksin kyydissä ja ajo keskeytyy kuljettajasta johtuvasta syystä, niin silloin ei mittari todellakaan raksuta. Tai jos kuljettaja on niin tyhmä (tai röyhkeä), että antaa mittarin raksuttaa, niin en ainakaan tietenkään maksa mitään ylimääräistä. Tuskinpa sinäkään, jos menet ruokakauppaan ostamaan leipää, maksat leivästä, jos se on kaupasta loppu.

Kuljettajahan siinä pikemminkin joutuu maksumieheksi (korvausvelvolliseksi), jos asiakas nousee kyytiin ja matka keskeytyy kuljettajasta johtuvasta syystä.

26/2/06 11:38  
Blogger Jude sanoi...

at:"Väsymyksen ehkäisyssä on varmankin ennaltaehkäisy keskeisessä asemassa, esim. se, että on levännyt työvuoroon lähtiessään, ei tehdä järjettömiä vuoroyhdistelmiä yms."

No voi vittu! Onko asia todella taivutettava ihan rautakangesta kun rautalanka ei enää tunnu riittävän? En minä lähde työvuoroon valmiiksi väsyneenä tai huonosti levänneenä. Tiedän ihan tarkaan mitä 10-14 tunnin työvuoro vaatii. Stattista istumista autossa.

Kyllä minä jaloittelen tolpalla ja joskus siinä välilläkin. Teen kaikenlaisia temppuja jottei nukuttaisi. Jos vetäisitte samanlaisia määriä huoltoasemakahvia kuin minä, teillä olisi vatsa kroonisesti sekaisin.

Ja kuten olen monasti sanonut jo tämänkin postauksen kommenteissa: VÄSYMYS TULEE YLLÄTTÄEN ILMAN ENNAKKOVAROITUKSIA. Tuliko se nyt huudettua riittävän lujaa?

26/2/06 13:22  
Anonymous ta sanoi...

Rautalangan olen täällä havainnut tarpeelliseksi silloin, kun toisen osapuolen kyky lukea ja ymmärtää omia ja muiden kirjoituksia ja havaita niiden välisiä asiayhteyksiä on ollut vajavainen.

Poimitaan nyt tällä kertaa vaikka tämä näytiksi, kun ei mielellään haluaisi sanoa samoja asioita uudestaan:

* Jude:"Kävin junnaamassa päivävuoron 06.30 - 18.00 ja nyt pitäisi levähtää hieman, sillä edessä on vielä yövuoro 22 - 05."
* Jude: "En minä lähde työvuoroon valmiiksi väsyneenä tai huonosti levänneenä."

Jos ihminen tekee 22 ja puolen tunnin aikana kaksi työvuoroa, ja niiden välissä on vain 4 tuntia vapaata, NIIN TOTTA HELVETISSÄ KYSEINEN HENKILÖ ON SILLOIN LÄHTENYT TÖIHIN (= jälkimmäiseen vuoroon) HUONOSTI LEVÄNNEENÄ.

Armahda minut nyt kuitenkin siltä, että toteat lähteneesi töihin "vasta (!!!) 23 ja jotain" ja "olin kyseisen yövuoron aikana pirteä kuin mikä".

Kaikkea hyvää sinulle!

26/2/06 19:17  
Blogger Jude sanoi...

Huokaus. Äitini tapasi sanoa että älä koskaan kinastele tietyn tyyppisten ihmisten kanssa, sivulliset eivät kuitenkaan näe eroa. Äidin opetukset tapaavat välillä unohtua.

26/2/06 21:05  

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Takaisin tolpalle