Ongelmatilanteita

Taksinkuljettajan työ vaatii nokkeluutta ja näppäryyttä enemmän kuin arvaakaan. Työ ei ole vain autolla ajelua ympäriinsä, joka "sekään ei enää vaadi paikallistuntemusta" kun on karttajärjestelmät ja navigaattorit käytössä. Viimeyönä oma nokkeluuteni joutui pienelle koetukselle pariin otteeseen.

Ensin piti viedä kaksi venäläistä rekkakuskia paikkaan jonka nimeä he eivät tietenkään osanneet lausua - tai ehkä osasivat, mutta tekivät sen erittäin murteellisesti ja kyseessä oli paikka josta en ollut lainkaan tietoinen. Lisäksi nämä vesselit eivät osanneet mitään muuta kieltä kuin venäjää, eikä venäjä kuulu omaan kielivalikoimaani.

Lopulta sain selville että he olivat menossa Tulliin Hakkilaan - mitä hemmettiä? Ei siellä mitään Tullia pitäisi olla. Soitto kaverille joka on ajanut minua huomattavasti kauemmin ja tiedustelemaan häneltä asiaa - hänenkään mielestä Hakkilasta ei mitään Tullia löydy. Kiitos ratkaisusta kuuluu Helsingin taksikeskukselle joka ratkoi kanssani ongelmaa kunnes Hakkilasta todellakin löytyi Tullin eteläisen piirin varasto ja sille osoite. Matkalla kohteeseen toinen miehistä oli varma että ajoin harhaan ja ryhtyi huutelemaan "Njet, njet" viittoen villisti suuntaan johon hänen mielestä olisi pitänyt mennä. Pidin kuitenkin pääni, osoitin karttaa ja suuntaa johon olimme menossa sekä vastasi "Da, da".

Suunta oli oikea ja paikka johon olin matkalla, sieltä todella löytyi joku Tullin toimipiste ja kavereiden rekka. Poistuessaan autosta toinen miehistä kääntyi puoleeni, nosti peukalonsa ylös ja sanoi "Finski bier" ja hymyili leveästi.

Pari tuntia myöhemmin kyytiin istui mies joka puhui saksaa. Minun saksankielen opinnot rajoittuvat Korkeajännite-lehden pitkään saksankurssiin ja sanavalikoimani koostuu lähinnä lausahduksista "Donnerwetter" ja "Schweinehund". Kouluaikojen jälkeen olen tutustunut videokursseilla ilmaisuihin "Ich kommen" ja "Härlich". Arvaan että näistä ei tule olemaan apuja tämän asiakkaan kanssa.

Mies oli saksalainen merisotilas joka oli laivastovierailulla Helsingissä. Ja satamaan piti matkata. Mutta mihin niistä? Keskus ei tiennyt mistään laivastovierailusta ja kun laivan nimi vielä oli jotain HRRtn saksalaisella sorahtavalla ärrällä, en oikein uskaltanut aloittaa etsintää laivan nimen perusteella. "West hamn" oli miehen mielestä paikka johon piti mennä, joten nokka kohti Länsisatamaa. Mutta siellä ei ollut muuta kuin yksi Eckerölinen alus ja joku pika-alus, nämäkin kaikki aitojen takana. Länsisatamassa mies latasi kaiken englanninkielensä kehiin ja sanoi "Oter side tö voter". Eihän siellä ole muuta kuin telakka. Kuitenkin tutkimaan paikkoja ja lopulta löytyi Hernesaaresta ristelylaituri johon oli kiinnittynyt kaksi miinanraivaajaa joista toisen nimi oli Herten.

Että sellainen yö tällä kerralla.