28.4.2006

Siitä se sitten lähti

Taksikuski-forumissa uraansa aloitteleva kuljettaja tiedusteli kauemmin ajaneilta että millainen oli heidän ensimmäinen kyytinsä. Kerroin minäkin omani ja muistelen sen samalla tänne.

Olin kuulustelun jälkeen laittanut mielettömän faksi/s-posti-rumban päälle ja kertonut kaikille mahdollisille isännille ja taksiyrityksille että olen juuri saamassa ajoluvan. Aika nopeasti pari isäntää ottikin yhteyttä (joista toiselle ajan edelleen) ja viikonlopuksi oli tarjolla ajovuoroja. Ainoa ongelma oli se että perjantaina kun sain tietää että koe meni läpi, viranomainen joka allekirjoittaa paperit, oli aikeissa lähteä hieman tavanomaista aiemmin viikonlopun viettoon. Oli melkoinen vääntö saada lappu Punanotkonkadulta, mutta onnistuihan se lopulta. Tämän jälkeen piti ajaa Taksitarkastajaa takaa pitkin kaupunkia että sain datanumeron aktivoitua - onnistui joskus myöhään perjantai-iltana.

Lauantaiaamuna isäntä oli sitten odottamassa Päijänteentiellä tallissa puolen kuuden aikaan - käytiin nopeasti laitteet vielä kerran läpi ja hän kehoitti ajamaan Sörnäisten aseman tolpalle. Tolpalla lunttilappu esille josta tolpan numero kirjautumista varten. Ajattelin että saan odotella siinä hyvän aikaa, olihan kello vaille kuusi lauantaiaamuna. No, ehkä kokonainen minuutti siinä meni kun nainen yllätti takavasemmalta ja kävi sisään. Datalaite oli silloin vanhaa mallia, mistään kartasta ei ollut tietoakaan ja hieman pelotti että tulee joku vaikea ja tuntematon osoite. Hah, asiakas ei itsekään tiennyt osoitetta minne oli menossa, vaan halusi vain Katajanokalle ja sanoi sitten neuvovansa mihin haluaa. Ankkurikadulle matka sitten päättyi. Maksoi käteisellä ja ei tarvinnut kuittia - meni kuulemma omaan piikkiin kun meinasi myöhästyä töistä - kuitti on minulla edelleen tallessa.

Toista kyytiäni en muista, mutta viikonlopun aikana ajoin lauantain päivävuoron ja sunnuntaina terminaalin*. Molemmista vedin hieman yli 300 euron kassan, johon isäntä sunnuntai-iltana totesi että "sehän meni hyvin". Itse ajattelin että helppoahan tämä on - kokemus on myöhemmin opettanut että kyseessä oli aloittelijan tuuria ja että ei se raha ihan niin helposti tule kassaan.

Maanantaiaamuna olin matkalla Kovaselle työhaastatteluun ja matkalla kävin Brahenkadun Taksikoulussa tervehtimässä kurssin vetäjää ja oli miehen ilme melko hämmästynyt kun kerroin viikonvaihteessa ajaneeni jo kaksi vuoroa ja ihan OK kassoilla, vaikka muste ajoluvassa oli tuskin kuivunut.

Kovasen työhaastattelussa minulle selvisi n. kolmessa minuutissa että siihen taloon en suostu menemään töihin. Tunne taisi olla molemminpuolinen. Tunnetta on molemminpuolisesti myöhemmin vahvistettu henkilökohtaisella kanssakäymisellä parin syntyperäisen Kovasen ja minun välillä.

*Terminaali on sellainen ajovuoro jossa auto saa kirjautua vain satamien, asemien ja hotellien tolpille. Näin halutaan varmistaa että näissä liikenteen solmukohdissa olisi mahdollisimman hyvin autoja saatavilla.

1 Kommentteja:

Blogger Jude Vihervaara sanoi...

Finanssit tietenkin, mutta se ei ollut suurin syy. Merkittävin asia oli työhönottohaastattelua suorittaneen henkilön asenne.

28/4/06 15:55  

Lähetä kommentti

<< Takaisin tolpalle