22.10.2005

Asiakkaita

Jo osasi mies olla juovuksissa. Kokoa ei kaverilla ollut paljoakaan, mittää n. 1.60 m ja painoa ehkä 60 kg, mutta siitäkin huolimatta tarjoilijalla ja portsarilla oli vaikea kantaa miestä ulos ravintolasta, miehen jalat eivät kantaneet pätkääkään. Ensimmäinen reaktioni oli että en ota tätä asiakkaakseni, mutta tarjoilija ja portsari saivat puhuttua miehen kaverin mukaan saattajaksi. Saattajakin oli juovuksissa, mutta pysyi tolpillaan. Onneksi saattaja oli iso ja vahva kaveri, kävi kantamassa kaverinsa kotiin.

Mikä siinä oikein on että monissa ravintoloissa kuvitellaan että taksit ovat jonkinlaisia yhteishyviä ongelmajätelaitoksia joille voi syytää kaikki ne tapaukset jotka on juotettu sellaiseen kuntoon ettei niistä enää itse selvitä. Niinkuin se yli 120 kg mies jota tarjottiin minulle kyytiin viime kesänä. Miehellä ei omat jalat pitäneet grammaakaan painoa ja kolme henkeä sitä oli kantamassa ulos. Olivat portsarit hieman hassun näköisiä kun sanoin etten ota miestä kyytiin ja porhalsin tieheni. Hitto, millä minä olisin saanut tuon sammumispisteessä olevan järkäleen ulos autostani. Nostan penkiltä ylös satasen jäykkää rautaa, mutta yli 120 kiloa velttoa lihaa ja läskiä on liikaa nostettavaksi takapenkiltä.

Onhan noita itsenäisiäkin kyytiin yrittäjiäkin joita en takapenkilleni päästä. Kuten viime yönä se juuri ja juuri tolpillaan ollut mies Haartmaninkatu 4 kohdalla joka viittilöi autoja pysähtymään. Hetki sen jälkeen kun olin itse ohittanut miehen, tuli datalta ilmoitus vastaavilla tuntomerkeillä olevasta miehestä lisäyksellä "vaatteet oksennuksessa". Oli kuulemma pyrkimässä Tapiolaan. Reipas kävely Tapiolaan varmasti selvensi myös päätä.

Oma lukunsa on harmittomat mutta rasittavat tapaukset. Kuten se pariskunta joka oli eilen viettämässä 27-vuotis hääpäiväänsä. Matkalla Pohjois-Haagasta Malminkartanoon mies ehti neljä kertaa kertoa olevansa Kari. Joka kerta esittely oli suoritettava kättelemällä. Loppumatkasta Kari ihmetteli että miksi ajamme Vihdintietä pitkin, kun ovat kerran Kaivokselasta tulossa. Kari ei halunnut millään uskoa että olimme tulossa Pohjois-Haagasta. Väitti että yritän kusettaa häntä. Perillä kyllä sitten kovasti kiitteli ja pyyteli anteeksi olemassaoloaan. Ja kertoi olevansa Kari ja halusi kätellä.

Tai sitten se nainen jonka vein Teatterista Käpylään. Olin kuulemma kovasti suloinen ja ihana hänen mielestään ja hän halusi ehdottomasti suudella minua. Olisin saattanut harkita lyhyttä hellää hetkeä jos nainen olisi ollut 2-3 promillea selvempi. Selvänä tai huomattavasti selvempänä hän olisi ollut jopa ihan viehättävä, mutta tuossa kunnossa kukaan ei ole viehättävä.

Onneksi öihin mahtuu myös tasapainottavia tapauksia. Kuten se neito jonka vein puolen viiden aikaan Annankadulta Veturitielle. Kaivaessaan avaimia taskustaan häneltä putosi käsine maahan. Nousin autosta ylös ja nostin käsineen hänelle. Tämä nosti neidon kasvoille mitä kauneimman ja ystävällisimmän hymyn, sellaisen joka sulattaa jokaisen miehen sydämen. Yksi tällainen hymy auttaa kestämään kaikki ne über-känniset sössöttäjät joita yön aikana saa katsella.

Disclaimer - Valtaosa asiakkaista on ihan mukavia tapauksia, vaikka olisivatkin juovuksissa. Über-känniset edustavat vähemmistöä, joskin helposti mieleen jäävää vähemmistöä.

2 Kommentteja:

Anonymous Anonyymi sanoi...

Vastavuoroisesti eräs pääkaupunkilainen asiakas kirjoittaa blogia "the taxis take you where you wanna go" taksimatkoistaan ja kuskikokemuksistaan osoitteessa http://www.livejournal.com/users/dotdot1/

24/10/05 15:32  
Blogger Jude Vihervaara sanoi...

Toi on upea, jäin nalkkiin heti

24/10/05 22:33  

Lähetä kommentti

<< Takaisin tolpalle