17.12.2005

Flashback

Nainen ratissa kirjoitti kohtaamastaan asiakkaasta ja tapaus toi mieleeni asiakkaan toissa talvena:

Olin ajamassa lauantai-päivävuoroa, ne ovat lähinnä rauhallista mummonkuljetusta ja laivojen tyhjentämisiä. Olisiko tuo ollut juuri laivalta viety asiakas jonka vuoksi olin Pakilassa kun sain datalta kutsun, osoite jossain siinä lähellä. Länsi- vai Itä-Paikilaa, en jaksa sitä muistaa, mutta sellaista rauhallista omakoti-, paritalo-, rivitaloaluetta. Maisema oli rauhallinen ja kaunis, lunta oli juuri satanut ja kaikkialla oli sellainen kaunis pehmeä valkoinen matto.

Pyöritin auton valmiiksi osoitteen pihalla siten että pääsen lähtemään suoraan ulos ja tarkkailin peilistä että koska asiakas tulee. Paritalon ovi avautui ja ulos tulivat ensin pari matkalaukkua. "Kentälle", ajattelin. Kohta tuli ulos myös mies, keski-ikäinen, hieman kaljuuntuva, pitkä, hoikka, silmälasit ja pukeutunut vähän miten sattuu.

Nousin autosta, avasin takaluuukun ja menin miestä vastaan auttaakseni laukkujen kanssa. Nyt huomasin että laukut oli pakattu hieman huolimattomasti väleistä tursui hieman vaatteita. Mies oli hieman hermostuneen oloinen ja halusi äkkiä pois pihalta. Kohteena oli samanlainen asuinalue Marjaniemessä. Vilkaisin miehen kasvoja peilistä. Lasit olivat hieman kärsineet, kasvoissa oli hieman punotusta ja mies oli jatkuvasti hieman hermostunut. Hän puhui jatkuvasti vaihtaen koko ajan puheenaihetta. Hän soitti kännykällä jollekin ja kertoi olevansa tulossa, yksin - joku toinen oli jäänyt taloon.

Lopetettuaan puhelun mies yhtäkkiä avautui: hän oli juuri saanut selkäänsä vaimoltaan ja hän lähti turvaan veljensä luokse. Iskut eivät häntä niin peloittaneet, niitä hän kuulemma kesti ihan hyvin. Mutta raapiminen oli oli kuulemma kamalaa, ja samalla hän avasi paitansa sekä veti hihansa ylös. Miehen rinta ja käsivarret olivat täynnä syviä, nyt jo rupeentuneita raapimishaavoja. Niitä ei ollut vain muutama, vaan rinta ja käsivarret olivat täynnä haavoja. Ne risteilivät pitkinä haavoina ja ne olivat selkeästi eri ikäisiä, toiset tuoreita ja toiset vanhoja rupia.

Perillä mies oli hieman helpottuneen oloinen tietäessään että pääsee veljensä luokse turvaan. Mieltä vielä painoi se ettei hän saanut ala-asteikäistä tytärtään mukaan, vaan oli joutunut jättämään tytön äitinsä kanssa kotiin.

4 Kommentteja:

Anonymous Kafkakoski sanoi...

Minusta tämä tarina on ihan hyvä muistutus siitä, että perheväkivaltaa harjoitamme toisinaan myös me naiset.

17/12/05 18:31  
Anonymous Anonyymi sanoi...

Kirjoittajalle terveisiä, että jos esim. asuinalueet ja -paikat ovat tosia ja näinkin tarkasti eriteltyjä, niin tällaisissa tapauksissa asiakkaan yksityisyyden suoja alaa jo olla uhattuna...

19/12/05 01:32  
Blogger Jude sanoi...

Jos kyse olisi jostain Nauvosta ja Paraisista, olisin kanssasi samaa mieltä tuon yksityisyyden suojan kanssa. Nyt on paljon helpompaa bongata minut tolpalta kuin kuvaamani asiakkaat. Todennäköisyys minun löytymiseen on huomattavasti suurempi

Lisäksi olen ottanut kirjoittajan oikeuden (kts. aiempia kommentteja) käsitellä joitakin faktoja jottei asiat olisi ihan helppoa selvittää. Tämä siksi koska oli odotettavissa että joku intimiteettisuojahysteerikko anonyymi tulee kuitenkin valittamaan jotain.

19/12/05 06:06  
Anonymous Ash sanoi...

Anonyymille höpöhöpö. Kahden paikan mainitseminen Helsingissä ei todellakaan kerro mitään asiakkaan henkilöllisyydestä, jollei sano kuskanneensa punatukkaista naista Kauppatorilta Mäntyniemeen.

Kerropa vielä tietämättömälle, miten lähdet selvittämään asiakkaan henkilöllisyyttä, kun tiedät, että hän asuu joko länsi- tai itä-Pakilassa ja että hänellä on veli Marjaniemessä. Minulla ei ainakaan ole laillisesti käytössäni järjestelmää, josta voin etsiä veljeksiä heidän asuinpaikkauntiensa mukaan. Nämä kriteerit eivät ole niin ainutkertaisia, että niistä voisi tunnistaa ketään.

20/12/05 14:04  

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Takaisin tolpalle