Ei, Suomessa ei ole bordelleja

Melko hyvin englantia puhuva mies ei halunnut millään uskoa että Suomessa ei ole bordelleja, ainakaan samalla tavalla kuten esim. Amsterdamissa. Eikä meillä ole punaisten lyhtyjen aluetta jossa naiset ovat näytillä näyteikkunoissa. Meillä on vain muutamia strippibaareja ja Mikado, joka periaatteessa väittää olevan ihan kunniallinen ravintola, mutta kaikkihan sen tietää että jos maksullisen naisen haluaa itselleen hetkeksi, niin Mikadoon kannattaa suunnata. Mikadoon tämänkin asiakkaan lopulta vein. En tiedä että kuinka hyvä tarjonta paikassa on maanantai-iltaisin, mutta hiljaiselta tuo ulospäin näytti.

En ole vähään aikaan vienyt ketään Mikadoon töihin. Eivät he edes halua että heitä viedään suoraan ovelle, he haluavat jäädä Marskin eteen ja kävelevät sitten siitä Mikadoon. Ketä kuvittelevat hämäävänsä, ainakin Marskin tolpalta näkee kuinka juuri autosta noussut asiakas kävelee suoraan Mikadon ovelle.

Viimeksi kun vein naisen töihin, kyyti pisti miettimään tämän työn raadollisuutta. Vallilasta, ihan kivasta osoitteesta kävin hakemassa naisen. Hän puhui venäläisittäin murtaen ja halusi päästä juuri Marskiin. Sen vuoksi on mentävä Hesaria pitkin ja kiertää Töölönlahti pohjoisen kautta, muuten joutuu koukkimaan päästäkseen Marskiin ja tämä reitti on hieman kalliimpi kuin etelän kautta suoraan Mikadon ovelle.

Hän oli erittäin kaunis nainen, hieman liian meikattu minun makuuni. Vaatetus oli selkeän provosoivaa, piukat housut eivät jättäneet pienintäkään arvailun varaa pakaroiden kiinteydestä ja oli vaikeata uskoa että sinne edes stringejä mahtui väliin. Vaatetukseen, koruihin ja kampaamoon oli selvästi kulutettu rahaa. Rintojen liikehdintä sai ohuen paidan elämään tavalla joka kertoi ettei rintaliivejä tarvinnut käyttää. En lainkaan ihmettele jos asiakkaat pyrkisivät ensin hänen puheilleen ja vasta sitten huomaisivat muut. Hän määräisi hinnan ja vain valitsisi mieluisimman (maksukykyisimmän?) asiakkaan.

Mutta hymyä ei naisen kasvoilla näkynyt. Ilme pikemminkin kertoi kyllästymisestä ja epätoivosta aloittaa taas uusi "työvuoro". Mikään ei puhunut sen puolesta että hän halusi mennä "töihin", ajatukset tuntuivat pikemminkin kulkevan jonnekin aivan muualle. Mutta Marskin edestä askeleet kävivät suoraan Mikadon ovelle.

Aamulla viiden - kuuden aikaan näitä kauniita nuoria naisia sitten haetaan korkealaatuisista hotelleista ja viedään kotiin, yleensä ns. hyvään, arvostettuun osoitteeseen. Vaikka hotellihuoneessa on pieni kaunistautuminen suoritettu, kaikesta näkee että yöllä oli pitänyt antaa palvelua koko rahan edestä ja edessä on lepohetki ja latautuminen uutta yötä varten.

Ja taaskaan ei ajeta suoraan Mikadon ovelle vaikka hekin tietävät että me kuljettajat tiedämme että mihin he ovat menossa ja minkä vuoksi. Me molemmat hoidamme vain työmme.