Punavuorenkatu 15

Viiskulman tolppa ei ole arkiöinä niitä vilkkaimpia, mutta olin tullut siihen ja könöttelin siinä ykkösenä. Data tarjosi asiakasta Kivenhakkaajankatu 1:stä, otin keikan vastaan. Pyöräytin paikalle Fredan ja Iso Roban kautta ja siinä asiakas jo odottelikin talon kulmalla tupakkaa poltellen, selvästi pienessä maistissa. Käänsin auton siinä T-risteyksessä ympäri jotta sain pelkääjän puolisen takaoven asiakkaan kohdalle. Asiakas tuli sisään, toivotin hyvää iltaa ja laitoin mittarin päälle.

"Minne mennään", kysyin ja asiakas katseli kännykkäänsä. "Hetki vain" sanoi asiakas ja selvästi etsi tekstiviestien seasta osoitetta. Noin minuutin kuluttua osoite löytyi ja hän sanoi että kohde on Punavuorenkatu 15. Käännyin katsomaan häntä ja kysyin "Oletko tosissasi?" Asiakas vakuutti haluavansa kyseiseen osoitteeseen. Jatkoin sitä juuri tekemääni 180° käännöstä vielä 90° ja ajoin noin 40 metriä. Pysäytin auton sekä mittarin. Mittari näytti €7.20. Sanoin asiakkaalle että olemme perillä. Tuskin koskaan olen nähnyt niin hölmistynyttä ilmettä kenenkään kasvoilla.

Asiakas maksoi ja minä menin takaisin tolpalle.

Pilvinen päivä

Kuudelta alkaneen aamuvuoron ensimmäinen kyyti oli pariskunta lentokentälle. Kenttä oli täynnä vantaalaisia autoja, joten en jäänyt odottamaaan paluukyytiä. Takaisin tullessa huomioin että liikennettä kohti Helsinkiä oli tavallista enemmän. Vilkaisin taivaalle ja arvasin että sääennuste oli kertonut sateen mahdollisuudesta tänään.

Tällaisina päivinä moni niistä, jotka yleensä tulee junalla tai bussilla töihin, ottaakin autonsa ja menee sillä töihin. Yleensä auto on käytössä vain viikonloppuisin. Liikkeellä oli siis runsas joukko autonomistajia joilla on tavallista vähemmän ajokokemusta. Tiedossa oli päivä jolloin tapahtuu tavallista enemmän onnettomuuksia. Data kertoikin päivän aikana eri paikoista joissa liikenne ei oikein kulkenut, koska kolari haittasi liikennettä. Datan ansiosta moni taksi osaa kiertää ongelmapaikat.

Toisinaan käy niin että itse osuu ensimmäisenä taksina paikkaan jossa on tapahtunut onnettomuus. Näin kävi minulle tänään. Punavuoren kadulla, hieman Albertinkadun risteyksen jälkeen, sen missä on ne keltaiset vilkkuvalot herättämässä huomiota, Punavuoren ala-asteen kohdalla. Siinä ala-asteikäinen poika makasi kadulla auton edessä. Todennäköisesti pojalla ei ollut hengenvaaraa, mutta siinä hän odotti ambulanssin tuloa paikalle. Poliisitkin tulivat vasta Viiskulmassa vastaan. En jäänyt paikalle katselemaan, sillä pojan tila ei olisi parantunut minun ihmettelystä ja päivittelystä.

Onneksi en edelleenkään tiedä miltä väristä on lapsen liha, sellainen jonka yliajanut auto on repäissyt esille. Enkä haluakaan tietää. Se mitä haluan, on se että kokemattomat kuljettajat jättävät pilvisenä päivänä autonsa kotiin. Tai sitten keskittyisivät auton ajamiseen. Silloin ei puhuta puhelimessa tai kiinnitetä huomiota johonkin muuhun. Etenkään risteyksessä jossa varoitetaan keltaisilla vilkkuvaloilla pienistä koululaisista. Silloin ajetaan autolla tarkkaavaisesti ja ollaan törmäämättä mihinkään. Erityisesti lapsiin.

Hankalia asiakkaita

Aamuvuoroa ehti kulua pari tuntia kun isäntä soitti että auto on vietävä pajalle. Pajalla odottaa uusi auto mittareita, joten työpäivään tulee parin tunnin tauko ennenkuin pääsen korkkaamaan uuden työkalun. Samaan aikaan pajalle tuli myös kollega jonka autosta oli datan antenni katkennut ja kupu kadonnut katolta. Miehellä oli myös käsi paketissa ranteesta kyynärpäähän. Tappiot ja vahingot olivat syntyneet viikonvaihteen aikana tiukoissa tilanteissa hankalien asiakkaitten kanssa.

Tilanne oli kuulemma mennyt niin pitkälle että hän oli joutunut vetämään yhtä asiakasta pampulla kasvoihin, kun toinen hyökkäsi kimppuun ja aiheuttanut jotain vammoja kuljettajan käteen. Hieman myöhemmin oli antenni katkennut ja kupu kadonnut kuljettajan käydessä kahvilla. Olen ennenkin kuullut tiukoista tilanteista joissa kuljettajan on ollut pakko turvautua pamppuun ja vedellä sillä hankalaa asiakasta oikein tosissaan. Taksikuskin työssä joutuu välillä kohtaamaan hankalia ja vaarallisia tilanteita.

Minulla ei ole pamppua mukana kun olen töissä, enkä ole koskaan sellaista kaivannutkaan. Olenko ollut onnekas kun yksikään asiakas ei ole suhtautunut minuun niin agressiivisesti että pampulle olisi ollut tarvetta. Vai johtuuko se jostain muusta?

Siilin liha on punaista

Nyt sekin on nähty, siilin liha on punaista. Valokeilaan osui siili, sellainen puoliksi yliajettu, Puolet eläimestä oli murskaantunut auton pyörän alle, puolet oli selkeästi tunnistettavissa siiliksi. Siili oli repeytynyt melko selkeälinjaisesti siitä mistä rengas oli mennyt yli ja leikkauksesta loisti hyvin kauniin punainen liha. Ei liha ollut kaunista, mutta se väri oli kaunis. Sääli että tuo kaunis väri oli pakko nähdä näin.

Ajan n. 300 - 400 km vuoron aikana ja joskus tulee ajettua vapaallakin aika paljon. Saatan esimerkiksi matkailla auton kanssa. Koko sinä aikana kun minulla on ollut ajokortti, ajamani auton alle on jäänyt vain yksi nisäkäs. Nopeutta oli hieman yli 200 km/h kun jänis loikkasi moottoritiellä suoraan eteeni. Silloin ehdin nostaa vain jalkani kaasulta kun kopsahti auton keulassa ja näin peruutuspeilistä pöllähdyksen joka hetkeä aiemmin oli ollut vielä jänis. En edes harkinnut siinä vauhdissa mitään väistöliikkeitä, ihan vain mukanani olleitten kahden henkilön turvallisuuden vuoksi. Jos nopeutta olisi tuolloin ollut joku 120 km/h, olisin saattanut yrittää väistöä. Siinä vauhdissa olen niitä monta kertaa tehnytkin.

Kuinka on siis mahdollista että joku on ajanut siilin yli? Siili liikkuu hitaasti, se ei yllätä yht'äkkisellä syöksyllä, vaan lyllertää hitaasti. Ajoiko joku näkemäni siilin yli tarkoituksella vai siksi ettei ollut riittävän tarkkaavainen, keskittyen johonkin muuhun kuin ajamiseen, esim. kännykkään puhumiseen tai jopa tekstarin kirjoittamiseen. Vai ajoiko hän siilin yli ihan ajotaidottomuuttaan, ei vain hallinnut autoaan niin hyvin että olisi voinut suorittaa pienen väistöliikkeen.

Entä sitten kun tämän kuljettajan eteen tulee autojen välistä pieni lapsi? Onko hän silloinkin yhtä välinpitämätön, tarkkaamaton tai ajotaidoton? En halua nähdä minkä väristä on yliajetun lapsen liha.

"Sinulla on ihan kohta hyvä olo"

Tämä tapahtui jo jokin aika sitten, mutta se jäi aika vahvasti mieleeni.

Sain kutsun eräässä lähiössä sijaitsevan bensa-aseman pihaan. Kello oli lähellä puoltayötä, rauhallinen arki-ilta, hieman sateinen. Pihalla odotti n. 40-vuotias ehkä hieman nuhruinen mies. Kohteeksi hän antoi osoitteen toisessa läheisessä lähiössä, jonka jälkeen oli tarkoitus tulla takaisin samaan paikkaan.

Matkan aikana, joka ei ollut kuin vajaan 10 km mittainen, kaveri sai useita soittoja ja soittaja oli selvästi hermostunut. Kaveri rauhoitteli soittajaa ja kertoi olevansa matkalla taksissa. Välillä soiti myös joku toinen ja tälle mies kertoi käyvänsä ensin kohteessa ja sitten palaavansa takaisin. Myös tämä soittaja oli hermostunut ja mies rauhoitteli tätä: "Sulla on ihan kohta hyvä olo".

Tulimme kohteeseen ja siellä oli nainen odottamassa, pitkä takki päällä, huppu päässä pimeällä pihalla tupakkaa poltellen. Asiakkaani hyppäsi ulos, jätti takaoven auki ja siirtyi pihalla odottaneen naisen luo takaoikealle, juuri sellaiseen katveeseen etten nähnyt mitä siellä tapahtui. Auki jätetty takaovi esti näkyvyyden sivupeilistä. Noin 45 sekunnin kuluttua mies tuli takaisin ja sanoi että mennään takaisin. Tai oikeastaan ihan lähelle paikkaa josta lähdettiin. Puheluja tuli pari paluu matkan aikana ja mies rauhoitteli heitä.

Perille päästyämme mies antoi 22 euron matkasta 25 ja sanoi sen olevan tasan. Pyysi vielä että menisimme pari sataa metriä eteenpäin kohtaan josta metsä alkoi. Kaveri hyppäsi ulos ja asteli suoraan pimeään metsään.

Arvasitko jo? Siinä oli herra Huumekauppias jakelukierroksellaan.

Vanha mies

Data natkuttaa jatkuvasti että Annankadulla, Teatterissa ja Kallessa on asiakkaita odottamassa autoja. Tarjolla on sitä tavallista juhlijaa, iloisella päällä pienessä sievässä, matkalla kotiin. Yhtäkkiä tulee ajotarjous Huvilakadulle, otan vastaan ja menen odottamaan osoitteeseen. Odotus on jo niin pitkä että ajattelin soittaa keskukseen että kyseessä taisi olla jullikka (hukkatilaus - ei asiakasta), kun ovi avautuu ja ulos astuu vanha mies.

Tähän aikaan ei yleensä ole liikkeellä hänen ikäisiään ihmisiä. Mies tulee viereeni istumaan, valittelee että tuleminen kesti, mutta kun oli ollut ongelmia jalkaproteesin kanssa. Matkan kohde jo kertoo miksi mies on liikkeellä tähän aikaan. Mutta mies kertoo sen myös itse.

Hän on matkalla viimeisen kerran vaimonsa luo. Saattokodista oli soitettu että lähdön hetki on lähellä.