Hätä

Kuten saatatte kaikki arvata, takseilla on olemassa järjestelmä jonka avulla kerrotaan jos kuljettaja on joutunut vaaralliseen tilanteeseen, ts. kuljettaja tuntee turvallisuutensa olevan uhattu. Tieto tilanteesta välittyy keskukselle, kaikille toisille takseille ja poliisille.

Viime yönä, hieman neljän jälkeen, havaitsin datalta hätäilmoituksen ja huomasin olevani aivan vieressä (hätäsignaalia lähettävän auton sijainti ilmoitetaan muille autoille), joten kaarsin kohti ilmoitettua osoitetta. Vaikka olin todella lähellä ilmoituksen tullessa, sain huomata etten suinkaan ole ainoa samassa suunnassa liikkuva taksi, vaan edelläni kulki yksi auto ja heti perässä tuli kaksi muuta.

Tällä kerralla ei onneksi ollut kyse mistään vakavasta uhasta, vain pientä nahistelua kuljettajan ja asiakkaan välillä. Asiakas huomasi nopeasti ettei kannata ryhtyä suuremmin rähisemään, kun hätäauton ympärille ilmestyi alle kahden minuutin viisi taksia. Tilanne rauhoittui ja asiakas maksoi kiltisti sen minkä oli velkaakin. Hätäilmoitus kuitattiin ja kaikki pääsivät takaisin töihin.

Minulta on monasti kysytty että enkö pelkää lainkaan yövuorossa. Vastaukseni on ollut aina sama – jos pelkäisin, olisi korkea aika vaihtaa toisiin hommiin. Olen luottanut pitkälti "pelisilmääni" asiakkaitten suhteen, ts. katson kenet otan kyytiin. Lisäksi taidan olla melko joviaali jutustelija, joka saa kuumankin kaverin rauhoittumaan. Taksiurallani on ollut vain muutama tapaus joissa minun on pitänyt korottaa ääntäni ja olen varmasti riittävän kookas että tuo äänen korotus kannattaa ottaa huomioon. Ja tähän asti ovat kaikki ovat rauhoittuneet.

Vaikka en pelkoa tunnekaan yövuoroissa, on lohdullista huomata etten ole yksin liikkeellä. Pääkaupunkiseudulla ei sellaista kolkkaa juuri ole, etteikö lähellä olisi myös toinen taksi ja ainakin eilisen perusteella kuljettajat ottavat todesta hätätilanteet. Ja kehen taksinkuljettaja voisi turvautua, ellei toiseen taksinkuljettajaan.

Vähemmistöasiaa

Taksikuskien omalla keskusteluforumilla käydään vilkasta keskustelua maahanmuuttajista taksissa, niin asiakkaana kuin kuskina. Keskustelu on tietysti lainehtinut käsittelemään myös kansanosaa joka on sangen usein liitetty hevosurheilun pariin. Saatatte uskoa että mielipiteitä on juuri saman verran kuin kuljettajia – laidasta laitaan. Itselläni ei juurikaan ole lusikkaa tähän soppaan laitettavana, kokemuksia on hyviä ja vähän vähemmän hyviä.

Mutta aiheeseen liittyen, kohdalleni osui tuossa loppusyksystä kyyti joka jäi aiheen puitteissa mieleen. Olin palaamassa Martinlaaksosta Hämeenlinnan väylää takaisin Helsingin puolelle, kun data yhtäkkiä tarjosi kyytiä. Ihan joka kerta ei näin tapahdu kun auto on Helsingin rajojen ulkopuolella ja nyt oli MPK-kyyti tarjolla Myyrmäestä. MPK-kyydit ovat näitä yhteiskunnan liikuntarajoitteisille tarjoamia taksikyytejä ja osa kuljettajista ei syystä tai toisesta kuittaa näitä lainkaan. Mutta minä kuittaan ja siksi niitä myös tarjotaan etäämmältäkin.

Tässä kyseisessä tapauksessa noutokohteessa minua odotti vanhempi romanirouva (kyllä, se on olennaista tässä tarinassa) lapsenlapsensa ja tämän lapsen kanssa. Mukana oli myös melkoinen määrä tavaraa, jonkinlainen muuttokuorma. Ei siinä mitään, minulle kyyti on kyyti, kunhan siitä vain saa rahaa ja ryhdyin pakkaamaan tavaroita konttiin asaikkaiden kanssa.

Kun tavarat ja matkustajat olivat kyydissä, lähdimme kohti Herttoniemeä, jossa vanhempi rouva asui. Ja sitten se alkoi: hirmuinen päivittely siitä millaista oli nuoren äidin asua lastensa kanssa Myyrmäessä kun naapuriin oli muuttanut somaleja! Siis, kyllä – tässä romanit haukkuivat ja sättivät somalinaapureitaan siitä että millaista elämää nuo pitävät, sotkevat paikkoja ja kun koko suku ramppaa kylässä yötä päivää. Ja kun kuulemma eivät töitäkään tehneet, vaan elivät vain sosiaaliturvan varassa!

Saatatte arvata että oli vaikeata pitää naamaa peruslukemilla, kun mielessä kävivät ne normaalit "valkolaisten" suusta heitetyt kommentit "mustalaisista". Eikös Freukkarit laulaneet jossain biisissä:

"kaikki tarvii jonkun itseänsä huonomman
kaikki tarvii jonkun jota sopii paheksua
jonkun heikomman, köyhemmän tai mutakuonomman"

Tieliikennelaki

32 §
Kuljettajan suojatiesäännöt
Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.

Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa.
.
.
.
44 §
Ajoradan ylittäminen
Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien, jos se on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja yleensä risteyksen vierestä.

Suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.

Kuten huomaatte, tunnen velvollisuuteni liikenteessä. Jos olen pysähtynyt siihen suojatien reunaan, olen tullut siihen riittävän hitaasti. Joten älkää jääkö siihen suojatielle seisoskelemaan ja heristelemään sormea.

Miksi ei kyyti kulje?

Viime yönä tapahtui taas se mikä tapahtuu järjestään joka viikonloppu Helsingin taksiliikenteessä – tilausjärjestelmä pykii. Kun tilausjärjestelmään tulee vähänkin kuormaa, tilaukset alkavat jäädä muun liikenteen alle ja autoille tulee parhaimmillaan puolikin tuntia vanhoja tilauksia joiden asiakkaat ovat aikaa sitten luopuneet toivosta ja hankkineet kyydin toisella tavalla. Eikä kyse ole vain keskusta-alueen ongelma vaan aivan samalla tavalla laidalla tulee ajotarjouksia joista ei saa ikinä ajoselvitystä – ts. tarkaa osoitetta ja varausnumeroa.

Kenen niskaan järjestelmän pykiminen loppujen lopuksi sitten kaatuu – kuskien tietenkin. Kuskit saavat ottaa asiakkailta vastaan sen kaiken ärtymyksen asiasta joka vituttaa itseäkin. Totta hemmetissä sitä haluaa ottaa paluukyydin laidalta jos sellaista olisi tarjolla, mutta jos ajotarjous Herttoniemestä tulee silloin kun itse sijaitsee jo Kruununhaassa, ei ole mitään järkeä kaantyä takaisin ja ajaa taas 10 min. tyhjänä paikkaan missä asiakas on tod. näk. kyllästynyt odottamaan autoa.

Antaisin asiakkaille mieluusti sopivia puhelinnumeroita Helsingin Taksi-dataan, johon voisi purkaa mieltään asiasta, mutta kun kyseessä on edelleen Brežnevin ajassa elävä laitos, reklamaatioihin tarkoitettu puhelinkin -(09) 777 3511- vastaa ainoastaan virka-aikoina.

Taksimiesten tietotoimisto tiedottaa

Sedis ja Lotta bongattiin viime yönä kello kolmen aikaan Hakaniemen torilla, jossa he astuivat (allekirjoittaneen) taksiin ja menivät Lotan luo jatkoille. Matkalla ostettiin useampi litra blandista, joka viittaa selkeästi siihen että blandattavaakin oli runsaasti tarjolla. Seurueeseen kuului myös kuljettajalle ennestään tuntematon nainen.

Myös kuljettaja kutsuttiin mukaan jatkoille, mutta hän joutui virkatehtäviin vedoten kieltäytymään.

Taksimiesten tietotoimisto - aina varmaa, mutta harvemmin oikeaa tietoa.

Likaisia autoja

Taksit pidetään aina puhtoisina, tuota minunkin ajamaa autoa pestään jopa 3-4 kertaa päivässä. Jos ei aina viitsisi.

Kaupunki? Maasturi?

Minulle on vihdoin selvinnyt että miksi kaupunkimaasturit ovat niin suosittuja:

1. Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla kadut ovat niin paskassa kunnossa, että tavalliset, pelkkään katu- ja maantiekäyttöön suunnitellut autot eivät kestä sitä rynkytystä – kuskeista puhumattakaan.
2. Kaupunkimaasturilla pystyy ylittämään korotetun suojatien, hidastustöyssyn ja muun vastaavan hidasteen vaivatta normaalilla ajonopeudella, ilman että kuskilta irtoaa paikat hampaista.

Eiköhän hankita kaikki tuollainen katumaasturi. Jookos?

Vantaa on paska maa

Otsikko viittaa Erään Saaran tutkimuksiin, josta muokkasin siitä omiin tarkoituksiini sopivan. Turkuun minulla on olemassa kohtalaisen hyvät ja sävyisät diplomaattisuhteet, enkä muutenkaan Turkua ihan loukkona pidä. Saisivat toki pitää Hesensä sikäläisenä matkailunähtävyytenä.

Mutta Vantaa on syvältä, kyseisestä paikasta en juurikaan hyvää sanottavaa löydä. Viime yönä jouduin asiakkaan pyynnöstä Koivukylään – Jumalan hylkäämä loukko Tikkurilasta pohjoiseen – jossa välittömästi vapauduttuani minut piiritti joukko 3 promillen kaasussa olleita zombeja, joista yksikään ei ymmärtänyt selkeää ilmoitusta etten ollut aikeissa viedä ketään heistä vielä syvemmälle tuohon maanpäälliseen Mordoriin.

Viekkauden ja nokkeluuden ansiosta pääsin livahtamaan takaisin Helsinkiin, ilman että yksikään noista örkeistä pääsi sotkemaan autoani.

Pelko asuu korvien välissä

Työvuoron jälkeen auto talliin, nopea pesu, reppu takakontista mukaan ja treenaamaan. Kolmen tunnin harjoitusten jälkeen sporalla kotiin (hitto, nelonen meni justiinsa – pakko mennä kympillä). Kuusitien pysäkillä pois ja pieni kävelylenkki kotiin.

Kuusitien alussa edelläni kävelee samalla raitiovaunulla matkustanut nainen kirein askelin. Yht'äkkiä nainen vaihtaa kadun toiselle puolen ja menee talon ulko-ovelle. Itse jatkan matkaa edelleen ja pian nainen lähtee taas liikkeelle – edelleen samaan suuntaan kuin minä, mutta nyt vain perässäni. Kireät askelen kopisevat tiheätä tahtia takanani.

Nainen teki liikkeensä todennäköisesti minun vuokseni: tummiin vaatteisin pukeutunut nahktakkinen mies – taksikuskin virka-asu edelleen päällä – oli vaarallisen tuntuinen mies hiljaisella ja pimeällä kadulla. Mutta jos olisin kaartanut paikalle taksin keltainen kupu loistaen, silloin olisin ollut luultavasti poliisin jälkeen turvallisinta mitä nainen olisi voinut toivoa. Kuitenkin kyseessä olisi ollut sama tyyppi. Mutta ilman taksia olin vain pelottava nahkatakkinen mies, johon kannatti suhtautua varauksella.

Tuokio politiikkaa

Eilen aamuhämärissä ajoin Itäväylää kohti kaupunkia ja Kulosaaren kohdalla huomasin banderollin tien ylittävän sillan kaiteessa kiinni ja banderollissa oli Anni Sinnemäen vaalimainos. Teeseinä tässä mainoksessa oli "Ruuhkamaksut ja joukkoliikenne".

Anni, olet saanut ääneni jos ihan oikeasti otat ruuhkamaksut asiaksesi. Tai voisit saada sen muutenkin, koska täytät kolme pääkriteeriä jolla ääneni annan: nuori, nainen ja vihreä. Mutta noilla teeseillä olisit juuri se nuori vihreä nainen, kunhan vain otat asian esille myös esim. blogissasi, sen sijaan että haikailet jonkun keskustakirjaston perään.